LINUXIIN HELPOSTI

Opas Linux Mint -järjestelmään turvallisesti

Aatu Outinen

 

 

Linuxiin helposti - Opas Linux Mint -järjestelmään turvallisesti

 

 
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä (CC BY-SA). En kuitenkaan suutu, jos nimeni jää mainitsematta jossain missä pitäisi, kunhan oppaan sisältämän aineiston avoimuus säilyy.
 

Versio: 2021-01-24

Oppaan ensimmäinen versio on julkaistu 31.12.2016.

Oppaan tämä versio on julkaistu verkossa 24.01.2021 osoitteessa

http://ampeeri.fi/linux-opas/

Osa artikkeleista ovat vielä keskeneräisiä

 

Oppaan kirjoittaja ja julkaisija: Aatu Outinen (aatuman(at)gmail.com)

Muita kirjoittajia: Jere Sumell (jere.sumell(at)iki.fi)

Kansikuva: Eero Oinonen

 

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO

2 KÄYTTÖJÄRJESTELMISTÄ

2.1 Mikä on Linux?

2.2 Historiaa ja muuta triviatietoa

2.2.1 UNIX ja 1970 -luku

2.2.2 Linus Torvalds

2.2.3 Käyttöjärjestelmä ja Linux

2.2.4 Linux vs Windows

2.3 Erilaiset Linux-käyttöjärjestelmät

2.3.1 Debian

2.3.2 Ubuntu

2.3.3 Linux Mint

2.3.4 LMDE

2.3.5 Rullaava vs vakaa päivityssykli

2.3.6 Työpöytäympäristöt

3 ASENNUS JA KÄYTTÖÖNOTTO

3.1 Asennusmedia

3.1.1 Asennusmedian valinta ja lataus

3.1.2 Asennusmedian teko USB-tikkuun

3.1.3 Asennusmedian teko DVD:lle

3.1.4 USB-asennusmedian käynnistys

3.2 Linuxin asennusohjelma

3.3 Asennuksen jälkeen

3.3.1 Päivityshallinta kuntoon

3.3.2 Kielten asennus

3.3.3 Lisäajurit

3.3.4 SSD-levyn käytön rajoitus

3.3.5 Lepotilan käytöstä poistaminen

4 LINUXIN KÄYTTÖ

4.1 Linux Mint aloittelijan pikaopas

4.2 Komentorivin perusteet

4.2.1 Tiedostojärjestelmän komennot

4.2.2 Pakettienhallinnan komennot

4.2.3 Sekalaisia komentoja

4.2.4 Päätepaneeli Linux Mintin tiedostoselaimeen

4.3 Linuxin tietoturva

4.3.1 Käyttöjärjestelmän päivittäminen

4.3.2 Virustorjunta

4.3.3 Palomuuri

4.3.4 Rootkit

4.3.5 Windows-ohjelmat uhkana?

4.4 Selaaminen internetissä

4.4.1 Erilaiset selaimet

4.4.2 Selaimien tietoturva

4.4.3 Selainten lisäosista

4.4.4 Turvallisen verkkosivun tarkistus

4.4.5 Mainokset, turhakkeet ja skriptit kuriin

4.4.6 Evästeet pois istunnon jälkeen

4.4.7 Anna jäljittäjille kyytiä

4.4.8 TOR-verkko peittää henkilöllisyyden

4.4.9 Flash ei toimi, mitä teen?

4.4.10 Tietojen tyhjennys selaimesta

4.5 Linux Mintin ominaisuudet

4.5.1 Linux Mintin työpöytäympäristöt

4.5.2 Ohjelmisto

4.5.3 Cinnamon-työpöydän ohjeita

4.5.4 Linux Mintin ja Ubuntun eri versioiden koodinimet

4.6 Asetukset

4.6.1 Paneelit

4.6.2 Äänen säätö

4.6.3 Näytön asetukset kuntoon käynnistyessä

4.6.4 Käyttöoikeuksien muutos kansioille ja tiedostoille

4.6.5 Käyttäjät ja ryhmät

4.6.6 Hiiren herkkyyden säätö

4.7 Internet-yhteys ja WLAN

4.7.1 WLAN internet-yhteys ei toimi

4.8 Ohjelmien hallinta

4.8.1 Ohjelman toimittajan pakettivarasto

4.8.2 Asennusohjelman valinta Ubuntu-version mukaan

4.8.3 TAR-paketin purku

4.8.4 SH-pakettien ajaminen

4.8.5 Makefile-asennus

4.8.6 Ohjelman poisto

4.8.7 Ohjelmalähteiden hallinta

4.8.8 Flatpak

4.8.9 Snap-paketti

4.9 Laitteiden asennus

4.9.1 Tulostimien ja skannerien ajurit

4.9.2 WiFi-ajurit

4.10 Kannettavan tietokoneen erityisohjeita

4.10.1 Akun virransäästö

4.10.2 Ylikuumenemisen esto

4.11 Tietokoneen ja järjestelmän tarkistus, mittaus ja ylläpito

4.11.1 Teknisten tietojen tarkistus

4.11.2 Tiedostojen siivous

4.11.3 Järjestelmän prosessien seuranta ja hallinta

4.11.4 Kiintolevyn aktiivisuuden seuranta

4.11.5 Kiintolevyn kunnon tarkistus

4.11.6 RAM-muistin kunnon testaus

4.12 Salaus

4.12.1 Salatun kotihakemiston käyttöönotto

4.12.2 Salaus EncFS:n avulla

4.13 Kernel

4.13.1 Kernelin tuki

4.13.2 Kernelin vaihto

4.13.3 Vanhojen kernelien poisto

4.14 Ikkunointijärjestelmät

4.14.1 Xorg ja X11

4.14.2 Wayland

5 OHJELMAT

5.1 Sekalaiset ohjelmat

5.1.1 less

5.1.2 SSHFS

5.1.3 Irssi

5.1.4 VirtualBox

5.1.5 Wine

5.1.6 PlayOnLinux

5.2 Tiedostojen hallinta

5.2.1 Dropbox

5.2.2 MEGAsync

5.3 Kommunikointi ja internet

5.3.1 Skype

5.3.2 Telegram

5.3.3 Signal

5.3.4 Firefox

5.4 Kuva, ääni ja video

5.4.1 GIMP

5.4.2 Kuvakaappaus

5.4.3 Kodi

5.4.4 Blu-Ray-levyjen toisto

5.4.5 Youtube-dl

5.4.6 Yle-dl

6 ONGELMATILANTEET

6.1 Ensiapu

6.2 Komentoa tai tiedostoa ei löydy

6.3 Kirjautumisen jälkeen ruutu mustana

6.4 Tietokone käynnistyy hitaasti

6.5 Ohjelma ei päivity

6.6 Steam ei käynnisty

6.7 Automaattiseen kirjautumiseen liittyvät ongelmat

6.7.1 Avainnipun kyselyn poisto

6.7.2 Google Chrome tai Chromium tökkii

6.8 Päivitys tai ohjelmien asennus ei onnistu

6.9 Apua muualta

7 ERITYISOHJEET, KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ

7.1 Kotiosion luonti

7.2 Windowsin kiintolevyä ei voi liittää

7.3 GRUB oppaat

7.3.1 Linuxin asennus kaatuu GRUB-virheeseen

7.3.2 Boot Repair

7.3.3 GRUBin käyttöönotto

7.3.4 GRUB hallinta ulkoisesta lähteestä

7.3.5 Osion lisääminen GRUBiin manuaalisesti (Windows)

7.4 Cinnamon-työpöytä on jäässä tai sekoilee

7.5 TTY vaihto

7.6 Paketin version tarkistus

7.7 Ajastettu valmius-, lepotila- ja sammutus

7.8 Tuplatiedostojen tarkistus ja poisto

7.9 Unmonttaus

7.10 Video näytönsäästäjäksi Cinnamoniin

7.11 Tiedostojärjestelmän valinta

7.12 Kirjautumishallinnan vaihto

7.12.1 LightDM

7.12.2 MDM

7.13 Arch Linux -ohjeet

7.13.1 Paketit eivät asennu tai päivity Arch Linuxissa

7.13.2 Antergos erityishuomiot

7.14 Windowsiin ja dual bootiin liittyvät ohjeet

7.14.1 Windows kuntoon ennen Linuxin asennusta

7.14.2 Dual bootin luonti

7.14.3 Fast startup kytkeminen pois päältä

7.14.4 Aikaero Windows- ja Linux-järjestelmien välillä

7.14.5 Jaetun kiintolevyn luonti Windowsille ja Linuxille

7.15 OpenVPN -yhteyden asettaminen ja käyttöönotto

7.15.1 Mikä on VPN?

7.15.2 OpenVPN -yhteyden asettaminen Cinnamon -työpöytäympäristössä

7.15.3 Ohje OpenVPN-yhteyden asettaminen Yhteydenhallinta-ohjelmalla

8 ERITYISOHJEET, ULKOISET OHJELMAT

8.1 Java selaimessa

8.2 Google Drive Linuxilla

8.3 VirtualBox - Kernel driver not installed (rc=-1908)

9 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

10 LÄHTEET

11 LIITE

11.1 Liite 1. Taulukkotiedosto

11.2 Liite 2. Poistetut artikkelit

12 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

1JOHDANTO

Kirjoittaja on sähkötekniikan insinööri ja tietokoneella datailu on ollut lähinnä sivuharrastus. Itseopiskelun myötä Linux alkoi kiinnostamaan ja Windows 10:n julkaisun jälkeen tuli syrjähyppy käyttöjärjestelmästä toiseen. Uusia asioita kohdattaessa on tapana tehdä muistiinpanoja ja varsinkin Linuxia käytettäessä sitä tuli paljon. Kuinka järjestelmiä tai ohjelmia asennetaan, millä komennolla tarkistetaan teknisiä tietoja ja niin edelleen. Ohjeesta muodostui laaja kokonaisuus, jota käytin enimmäkseen omaa käyttöäni varten. Kommenttien myötä ajattelin, että tästä voisi olla hyötyä muillekin, jotka ovat kiinnostuneet käyttämään tätä järjestelmää. Joten ajatuksesta toteutukseen, olet lukemassa tätä kyseistä opasta!

Linux Mint oli helppo valinta, ja monia muita jakeluja kokeiltaessa olen päätynyt siihen takaisin, vaikka maailmalla kehitellään paljon muitakin erinomaisia jakeluita. Lisäksi Mint on ollut distrowatch.com-sivuston mukaan suosituin Linux-käyttöjärjestelmä, joten on helpompaa tyrkyttää tuhansien jakelujen joukosta mieluiten monille tuttua Linux Minttiä. Silti Linux-käyttöjärjestelmät varustetut PC:t ovat Suomen kodeissa harvassa Windowsiin nähden, joten suomenkielistä tukea tarvitaan jatkuvasti.

Opasta lähes kaikille merkittäville jakeluille on yhdelle harrastajalle liian iso homma, joten opas keskittyy tähän yhteen käyttöjärjestelmään ja pääsääntöinen työpöytä on Cinnamon. Opasta voi soveltaa ainakin osittain muihinkin Ubuntu-pohjaisiin distroihin, sillä Linux Mint on yksi niistä. Lisäksi monet Ubuntulle tarkoitetut ohjeet ovat hyödyllisiä myös Linux Mintissä. Ohjeen luonti aloitettiin 2015, jolloin Linux Mintin tuorein versio oli silloin 17.2. Ohjetta päivitetään edelleen, uudessa kelpaamattomat vanhat ohjeet laitetaan erilleen tai poistetaan ja pyrin soveltamaan ohjeita uusimpaa versiota varten. Ohje sisältää paljon raakileita, joten virheitä tai tärkeää puuttuvaa tietoa on varmasti enkä ota vastuuta vahingoista, jotka nämä neuvot voivat aiheuttaa. Löydät tämän oppaan uusimman versiosta osoitteesta http://ampeeri.fi/linux-opas/ ja oppaasta voi antaa palautetta osoitteeseen https://goo.gl/forms/Pp7QYPcR80IG3bYr2 tai sähköpostiin: aatuman(at)gmail.com.

Lisääthän selaimeesi kirjanmerkin osoitteeseen http://linuxmint.fi/ ja löydät paljon Linux Minttiin liittyvää hyödyllistä tietoa samasta paikasta myös suomeksi!

2KÄYTTÖJÄRJESTELMISTÄ

2.1Mikä on Linux?

Arkikielessä Linuxilla tai ”Linux-käyttöjärjestelmällä” tarkoitetaan Windowsin tai Mac OS:n tavoin käyttöjärjestelmää, jossa käytetään Linux-ydintä eli kerneliä, jonka kehityksen aloitti suomalainen Linus Torvalds vuonna 1991. Tämän tarkoituksena oli saada muun muassa opiskelijoille edullinen vaihtoehto avoimella lähdekoodilla silloin, kun Unix-käyttöjärjestelmä oli vielä voimissaan. Linus on edelleen ytimen kehitystyössä ja sen kehitystyötä rahoittaa Linux Foundation -säätiö.

Itse Linux-ytimeen pohjautuvia käyttöjärjestelmiä, eli jakeluita (englanniksi distribution, eli distro), on käsittämätön määrä. Nykyään Linux-käyttöjärjestelmät ovat yhtenä ryhmänä yksi maailman suosituimmista käyttöjärjestelmistä. Palvelinsektoreilla Debian-nimistä käyttöjärjestelmää käytetään paljon ja tavallisilla kuluttajilla Android on suosituin, vaikkei kovin moni edes aavista, että heillä on taskussaan Linux. Normaalissa työpöytäkäytössä Windows on kuitenkin suosioltaan ylivoimainen.

Linuxista käytetään myös nimitystä GNU/Linux. GNU-etuliitteellä halutaan antaa tunnustusta Free Software Foundationin GNU-projektille ja muistutetaan sen arvomaailmasta, missä tärkeää ei ole onko ohjelmisto ilmainen, vaan se, että se on vapaa. Ohjelmat kootaan monesta muistakin lähteistä, joten projektin nimi voisi olla hyvinkin vaikka X.org/MATE/Mozilla/JustinBieber/GNU/Linux. GNU pidetään erikoisasemassa, koska sillä oli aikoinaan merkittävä rooli tarvittavien palojen kokoamiseen ja puuttuvien osien luomiseen.

2.2Historiaa ja muuta triviatietoa

2.2.1UNIX ja 1970 -luku

1970-luvulla tietokoneiden ei vielä olleen kovinkaan yleisiä poislukien yliopistot, kirjastot, pankit ja sairaalat, amerikkalaisen Bell Laboratories -puhelinyhtiön laboratoriossa kyseisen puhelinyhtiön tutkimusinsinöörit kehittävät ohjelmointikielen C, jotta käyttöjärjestelmän ohjelmointi olisi mahdollista. UNIX syntyi.

UNIX oli kuitenkin mittavan kallis moniajojärjestelmä, jota isot organisaatiot käytti (yliopistot, sairaalat, pankit ja kirjastot lähinnä), jossa asiakaskoneet ottavat päätteeltä yhteyttä keskuskoneella pyörivään järjestelmään.

Kirjoittanut Jere Sumell

2.2.2Linus Torvalds

1980-luvulla Helsingin Yliopistossa opiskeli tietojenkäsittelytiedettä opiskelija nimeltä Linus Torvalds. Tarina kertoo, että Linus osti sen aikaisen tehokkaan PC-mikrotietokoneen osamaksulla (80386 -arkkitehtuuri), jonka lopulta hänen seuraajansa ja tukiryhmänsä maksoivat. Linux -käyttöjärjestelmä oli Linus Torvaldsin tohtoriopinnäytetyötutkielman aihe, ja väitöstilaisuus, joka lienee virallinen Linuxin julkaisupäivämäärä, järjestettiin Helsingin yliopistossa 1990. Myöhemmin Linus on ristitty Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.

Linus Torvalds on toiminut Helsingin Yliopiston luennoitsijana, ja opintojensa jälkeen hän on tehnyt mittavan ja pitkän työuran Yhdysvalloissa Kalifornian Piilaaksossa. Linus Torvalds teki merkittävän työuran Transmeta -nimisen yrityksen palveluksessa ollen ainut suomalainen, joka yrityksessä työskenteli. Linux -käyttöjärjestelmän lisäksi toinen merkittävä Linuksen kehitystyöprojekti on Git -versionhallintatyökalu, jolle verkon Github -verkkokäyttöliittymä pohjautuu. Microsoft on myöhemmin ostanut Github -versiohallinta -verkkopalvelun joillain miljardeilla dollareilla.

Helsingin yliopisto ylläpitää yhä vuonna 2020 kunniatohtorinsa informatiivista kotisivua Helsingin Yliopiston palvelimella. Linuksen henkilökohtainen entisellä opinahjonsa palvelimella sijaitseva sivu on 1990-luvun puolivälin teknologiaa vielä vuonna 2020, eikä sivusto skaalaudu mobiilisti näyttöpäätteen näytön koon mukaan, eli se ei ole responsiivinen. Linus Torvaldsin Helsingin Yliopiston palvelimella sijaitseva informatiivinen kotisivu sijaitsee osoitteessa https://www.cs.helsinki.fi/u/torvalds/

Tarina Linux-logona tunnettuun pingviinihahmoon (Tux) juontaa tarinan mukaan juurensa siitä, että Linusta olisi purrut lapsena pingviini eläintarhassa, ja sillä olisi ollut jotain vaikutusta juuri pingviinin valikoitumiseen Linux-symboliksi.

Linus Torvalds on kiistatta Suomen historian merkittävin tietojenkäsittelytieteilijä.

Kirjoittanut Jere Sumell

2.2.3Käyttöjärjestelmä ja Linux

Käyttöjärjestelmä on yksi akateemisen tietojenkäsittelyn tutkimusalueita. Käyttöjärjestelmä toimii rajapintana laitteiston raudan (hardware, esim. suoritin, välimuisti, näytönohjain) ja laitteen (esimerkiksi verkkoreititin, matkapuhelin tai televisio)  välillä. Käyttöjärjestelmä on tietokone- ohjelmisto, joka suorittaa kaikki perusoperaatiot, kuten tiedostohallinnan, muistin hallinnan, prosessien hallinnan, syötteen ja tulosteen käsittelyn ja oheislaitteiden kontrollin kuten verkkolaitteiden, levyasemien, tai vaikkapa näyttöpäätteen kontrolloinnin.

1970-luvulla kehitetty UNIX on moniajojärjestelmä, ja 1990 Linuxin julkaisuhetkenä vallitseva standardi kotikäyttöön suunnitelluissa PC-mikrotietokoneissa ja niiden käyttöjärjestelmissä oli se, että ne eivät olleet moniajojärjestelmiä. (Esimerkiksi Microsoftin Disk Operating System, DOS- tai Windows -järjestelmät) Moniajojärjestelmässä järjestelmä prosessoi kahta tai useampaa tehtävää samanaikaisesti simultaanisesti siten, että jo aiemmin aloitetun prosessin suoritus ei keskeydy, mikäli käyttäjä tai kone pistää ajoon toisen prosessin aiemman ollen jo ajossa.

Linux on PC-tietokoneelle hyvin soveltuva edullinen moniajojärjestelmä, joka on UNIX-klooni. Sen vahvuuksia ovat avoimuus ja edullisuus, mutta erityisesti Linuxin alkutaipaleella piti olla lähempänä tietokoneinsinööriä kuin peruskäyttäjää, jotta järjestelmää kykeni käyttämään siihen, mitä tietokoneella halusi tehdä. Lisäksi 1990-luvun alkupuolella verkkoyhteydet eivät olleet vielä mikro-PC-kotikäyttäjien ulottuvilla siinä määrin, eivätkä millään muotoa nopeita, että järjestelmästä olisi voinut tavallinen kotikäyttäjä saavuttaa juurikaan merkittävää hyötyä itselleen. On syytä huomioida myös vertailun vuoksi, että esimerkiksi World Wide Web näki syntymähetken "vasta" vuonna 1995, jonka jälkeen Internetin käyttämisen suosio vasta lähti kasvutrendiin tavallisten kotimikrotietokoneharrastajien keskuudessa.

Linuxin avoin kehitysyhteisön aktiivisuus on johtanut siihen, että se on pitkään ollut jo vuonna 2020 tavallisten kotimikrotietokoneiden peruskäyttäjien hallittavissa sen suurempia päänvaivoja tavallisesti.

Vuonna 2020 Linux on maailman käytetyin käyttöjärjestelmä, esimerkiksi Googlen Android -käyttöjärjestelmä, jota puhelinvalmistajat käyttävät valmistamissaan älypuhelimissa, on kehitetty Linux-ytimen ympärille. Samaten nykyiset älytelevisiot, esimerkiksi LG:n televisioissaan käyttämä WebOS käyttöjärjestelmä on myös Linux-ytimen ympärille rakennettu ja kehitetty.

Mitä tulee vielä matkapuhelimiin, yhdysvaltalainen Linux-nörttien perustama Start-Up -Yritys on alkanut 2018 lähtien valmistaa Librem 5 -älypuhelinta, joka lupaa käyttäjilleen yksityisyyden suojaa ja turvallisuutta. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole liiketoimintasuunnitelmassa laajentaa ainakaan Eurooppaan kivijalkamyymälöiden jälleenmyyntivalikoimiin puhelintaan, vaan sen saa ainoastaan tilattua puhelinvalmistajan omasta verkkokaupasta, jonka juridinen toimipaikka sijaitsee Yhdysvaltain Piilaaksossa.

Kirjoittanut Jere Sumell

2.2.4Linux vs Windows

PC-käyttöjärjestelmä

Linux-käyttöjärjestelmä

Windows

Valmistaja

Useita kehittäjiä

Microsoft

Big Boss

Linus Torvalds

Bill Gates

Hinta

Valtaosa jakeluista ilmaisia, joissa ei yleensä edes maksullisia lisäkkeitä mukana. Kehittäjät saavat palkkionsa mm. sponsoreista ja lahjoituksista.

Uusi lisenssi noin 120€, sitoutuu laitteeseen. Lisäksi yrityskäyttäjiä voidaan velvoittaa toimittamaan lisenssitiedot aikajaksottain.

Jakeluvaihtoehtoja

Tuhansia

Uusi versio n. 3 vuoden välein

Työpöytäympäristö

Useita, riippuu jakelusta. Esimerkiksi Linux Mintillä on käytettävissä 4 erilaista.

Yksi työpöytä, jollei asenna ulkoista työpöytäohjelmistoa.

Riippumattomuus

Avoin lähdekoodi, eli käyttäjät eivät ole riippuvaisia yhdestä ohjelmatoimittajasta.

Suljettu lähdekoodi, eli käyttäjät riippuvaisia Microsoftista. Esimerkiksi asetusten säätöön voi olla käyttäjällä vähän vaikutusvaltaa.

Tuki

Ei taattua tukea esimerkiksi huoltoliikkeissä, mutta verkossa löytyy paljon ohjeita englanniksi, joitakin myös suomeksi.

Järjestelmä usein mukana uusissa tietokoneissa, jolloin ongelmat voivat olla selvitettävissä mm. myymälän, huoltoliikkeiden, laitevalmistajien tai Microsoftin tuen kautta.

Ohjelmien asennus- ja päivitysmetodi

Useimmat ohjelmat käyttävät pakettienhallintaa, joka hakee uusimman version verkosta. Mahdollista päivittää kaikki ohjelmat kerrallaan.

Kertasuoritus, useimmiten ohjelma päivitettävä erikseen. Windows Store -ohjelmat päivittyvät itsestään, mutta niiden suosio on vähäinen.

Uudelleenkäynnistyksen tarve

Vähäinen

Merkittävä

Järjestelmätiedostojen kertyminen

Ei kerry, usein kone pysyy vakaana pakettienhallinnan ansiosta.

Ohjelmat jättävät rekisteriin "haamujälkiä", jotka saattavat hidastaa ja sekoittaa koneen toimintaa pitkässä juoksussa.

Suorituskyky

Useat jakelut ovat kokonaisuudessaan nopeampia.

Useimmiten hitaampi. Taustalla olevat automaattipäivitykset voivat hidastaa merkittävästi.

Tietoturva

Haittaohjelmat eivät yleensä vaivaa, mutta ei täysin immuuni. Mahdolliset tietoturva-aukot paikataan nopeasti päivityksillä, eikä erillistä tietoturvaohjelmaa yleensä ole tarvetta käyttää.

Useimmat haittaohjelmat yhteensopivia, joiden vuoksi tietoturvaohjelmien käyttö on suositeltavaa. Microsoft toimittaa Windows-päivityksiä yleensä kuukausittain.

Pelituki

Valve tukee Steam-pelipalvelua Linuxillakin. Laaja pelituki, mutta vain vähän kaupallisesti merkittäviä tuettavia PC-pelejä.

Laajin pelituki PC:llä.

Grafiikkatuki

Nvidia julkaisee suljettuja ajureita. AMD on siirtynyt käyttämään avoimen lähdekoodin ajureita.

Tärkeä pelikäyttöjärjestelmä, johon Nvidia ja AMD käyttävät resursseja ajurien kehittämiseen. Microsoftin DirectX-rajapinta natiivisti käytössä.

Ammattilaisohjelmat

Monien alojen avoimen ja suljettujen lähdekoodin ohjelmistot ammattilaistasoa, mutta saatavuus vaihtelee. Vakauden ansiosta soveltuu myös kriittisiin sovelluksiin.

Monia vapaita ohjelmistoja, tosin ei kaikkia. Suljettujen ohjelmistojen saatavuus runsas ja useille toimialoille.

Ajurien tarve

Hyvin suuri valikoima ajureita vanhemmillekin koneille. Kaikki avoimen lähdekoodin ajurit ovat yleensä automaattisesti käytössä. Uusimpien laitteiden toiminta riippuu paljon valmistajan suhtautumista vapaisiin ohjelmistoihin, esim. Intelin tuotteet ovat hyvin tuettuja.

”Kaikki" tukevat Windowsia, mutta ajurit pitää usein asentaa erikseen. Uudemmissa Windowsissa ajurit voivat olla saatavilla järjestelmän mukana tai Windows Updatesta, mutta kaikki vanhat laitteet eivät tue uutta Windowsia.

 

 

 

2.3Erilaiset Linux-käyttöjärjestelmät

Seuraavassa taulukossa esitetään erilaisia Linux-käyttöjärjestelmiä erilaisiin tarkoituksiin (suuntaa antavasti).

Tarkoitus

Sopiva distro

Lisätietoja

Tavallisille ja uudehkoille tietokoneille

Linux Mint

Kaikki kerralla”, sopii Windowsiin tottuneille

Zorin OS

Ulkoasu muistuttaa Windowsia

OpenSUSE

Suosittu yrityksissä

Antergos, Manjaro

Perustuu Arch Linuxiin

Fedora

Vapaiden ohjelmistojen nopea käyttöönotto

Vanhoille tietokoneille tai jos halutaan paljon suorituskykyä

Ubuntu MATE

Tietokoneliikkeiden suosikkivalinta

Xubuntu

Xfce-työpöytä

Elementary OS

OSX:n näköinen työpöytä

Sparky Linux

Perustuu Debianin testijakeluihin

Lubuntu

Perustuu Ubuntuun

Bodhi Linux

Yksi kevyimmistä, perustuu Ubuntuun

Pelaaminen ja olohuonekäyttö

SteamOS

Sisältää Steam-ohjelman, perustuu Debianiin

Fedora Games

Useita pelejä valmiiksi asennettuna

Kosketusnäytöille sopiva

OpenSUSE GNOME (?)

 

Ubuntu GNOME (?)

 

Ubuntu (?)

Raskas Unity-työpöytä

Fedora (?)

 

Palvelinkäyttö

Debian

 

Opetuslaitokset

Red Hat

 

SUSE Linux

 

Tietoturvaan erikoistuneet

Tails

Ideana on anonymisoida käyttäjän toimet. Käynnistyy levyn tai USB-tikun kautta

Kali Linux

Sisältää paljon tietoturvaan ja sen testaamiseen liittyviä ohjelmia

Täysin muokattavissa

Arch Linux, Gentoo

Kaiken joutuu säätämään itse

Älypuhelin ja tabletit

Android

Useita muunnelmia

Sailfish

Jolla-puhelimissa

Ubuntu Touch

Tuotanto keskeytetty

Tizen

Kehittäjina Samsung ja Intel

Firefox OS

Tuotanto keskeytetty

 

2.3.1Debian

Debian GNU/Linux on yksi vanhimmista Linux-jakeluista, ja sitä kehittää yli tuhannesta vapaaehtoisesta koostuva Debian-yhteisö. Debianin perusajatuksia ovat avoimuus ja luotettavuus, ja erityisesti teknisen vakautensa vuoksi sitä on hyödynnetty monen muun jakeluversion pohjana. Debianilla lienee myös jakeluista laajin pakettivalikoima ja prosessorituki.

Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on Linux, sen tarvitsemat työkalut on luotu GNU-hankkeessa (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).

Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston linjauksia. Varsinaisen jakelun (main) täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, viime vuosina (2014) virallisesti kymmenkuntaa erilaista laitteistoympäristöä. Debian 4.0:n myötä myös graafinen asennus on mahdollinen.

Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 29 000 ohjelmistopakettia (6–8 dvd-levyä). Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista ja järkevintä on yleensä hankkia joko pelkkä asennuksen käynnistysmedia, sopiva yhden DVD:n pakettivalikoima tai vastaava muistitikulle tarkoitettu kokonaisuus. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti, ja paketit jotka eivät löydy asennusmedialta (sekä turvapäivitykset medialta löytyviin) haetaan verkosta. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty Apt-työkalu (Advanced Package Tool), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa riippuvuuksineen.

Karkeana Debian on tarkoitettu edistyneille käyttäjille. On kuitenkin olemassa jakeluita, jotka pohjautuvat Debianiin, muun muassa Ubuntu ja siitä edelleen kehitetyt Linux-jakelut, mukaan lukien Linux Mint.

Kun on tarpeen ladata ohjelma pakettienhallinnan sijaan kotisivuilta, tavallinen käyttäjä saattaa huomata, että on tarpeen ladata debian-paketti (.deb).  On olemassa myös RPM-pakettienhallintajärjestelmä, mutta sitä käyttävät Debianin sijaan eri Linux-distrot, muun muassa RedHat, CentOS, Fedora ja SUSE.

2.3.2Ubuntu

Ubuntu on Debian GNU/Linux -pohjainen jakelu, jonka kehitys painottuu etupäässä työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa selkeästi suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" (vrt. Ubuntu-ideologia).

Ubuntun perustajana on eteläafrikkalainen monimiljonääri ja avaruusturisti Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on myös yrittänyt korostaa Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön, jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin.

Perusasennuksessa asennetaan lähinnä tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten Firefox-selain, LibreOffice-toimisto-ohjelmapaketti, GIMP-kuvankäsittelyohjelma ja Shotwell-kuvanhallintaohjelma. Ohjelmavalikoimaa ei voi mukauttaa asennuksen aikana. Asennusohjelman tarjoamat mukautusmahdollisuudet on myös muuten supistettu minimiin. Edistyneempien käyttäjien on syytä huomioida, että monessa jakelussa oletuksena asennettavia kehitystyökaluja ei Ubuntussa asenneta automaattisesti, eli esimerkiksi gcc:n joutuu asentamaan itse.

Ubuntun uusimmissa versioissa työpöytäympäristönä on oletuksena Unity,  joka on suunnitelty myös kosketusnäytöille. Unity on herättänyt kritiikkiäkin. Oletuksena Unity 7 lähettää kaikki Dashin hakukenttään kirjoitetut hakusanat Canonicalin palvelimelle, josta ne anonymisoinnin jälkeen lähetetään Canonicalin kumppaneille, kuten Amazonille. Canonicalin kumppanit taas käyttävät saamiaan tietoja kohdennettuun mainontaan, jota näytetään hakutuloksissa.

Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ajoittain julkaistaan LTS-versioita (long time support), joita tuetaan normaalin 18 kuukauden sijaan 3 vuotta työpöytäkäytössä ja 5 vuotta palvelinkäytössä. LTS-versioita suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas normaalit julkaisut tarjoavat tuoreempia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana lähinnä bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko epävirallisia asennuslähteitä tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon.

2.3.3Linux Mint

Linux Mint on Ubuntun LTS-versioihin perustuva jakelu. Linux Mintillä on siis suuri pakettivarasto, koska Mint käyttää ja on yhteensopiva Ubuntun paketteja, mutta sillä on myös omat pakettivarastot. Linux Mintin tarkoitus on olla mahdollisimman helppokäyttöinen Linux-ensikertalaisille, monia tarpeellisia paketteja on esiasennettuna ja siinä voidaan käyttää neljää eri työpöytää. Tässä oppaassa keskitytään enimmäkseen Cinnamon-työpöytän, muita työpöytiä ovat MATE, XFCE ja KDE.

Mint sisältää myös paljon omia pieniä ohjelmia, jotka on tarkoitettu järjestelmän muokkaamisen helpottamiseen. Tällainen on esimerkiksi Mint Installer, jolla pystyy asentamaan Skypen ja Avant Window Navigatorin kaltaisia suosittuja ohjelmia Mintin kotisivuilta.